torstai 16. heinäkuuta 2009

Levähdetään vähän

Kuusamon erämaa, Kainuun vesistöt ja patikkapolut. siinä hiljaisia kertomia Taivaan Isän ihmeellisistä luomuksista. Upeita mahdollisuuksia viettää aikaa, levähtää hetki.

Jeesus piti aina kiinni levosta, ihmisen tarpeesta levähtää vähän. Silloinkin, kun tarvitsijoita olisi ollut joka puolella. Hän opetti opetuslapsilleen levon merkityksen. hiljaieen paikkaa vetäytymisen lahjan.

Talvella sovimme perheen kanssa, että kesällä lähdemme kiertämään Karhunkierroksen. Toteutimme sen. Eipä sen paremmaksi voi maisemat muuttua! Vaeltamisesta kiinnostuneille lisätietoa reitistä löytyy osoitteesta www.luontoon.fi. HIljaisuutta. Vaihtuvia maisemia. Riippusiltoja. Kuohuvia koskia. Kitkajoen ja Oulankajoen toinen toistaan kauniimpia kohtia. Oulangan kansallispuiston koskemattomuutta. Jos siinä ei mieli, ajatukset ja sydän lepää, niin ei sitten missään!

Kuusamon luonnon mykistäminä lähdimme tutkimaan myös kainuun erilaisia patikkamahdollisuuksia. Huomataksemme, että reitit ovat todella monitasoisia! Muutamia emme löytäneet kovasta etsinnästä huolimatta! Hiljaisuuden etsijöitä ei niillä poluilla ollut kai viimeisinä vuosikymmeninä näkynyt... Kainuun korpimaisemat koskettivat joka tapauksessa karuudessaan. Vaaramaisemissa paljon samaa kuin Kuusamon hyvin merkatuilla reiteillä.

Pieni poikamme tuumasi: "Täällä metsässä on paljon helpompi rukoilla kuin taloissa! Ihan kuin Jumala olisi koko ajan paikalla." Metsä lieneekin monen suomalaisen kirkko, levähdyspaikka monenlaisten huolten ja kiireiden keskellä. Itse huomasin miettiväni metsäreittien opastusta ja omaa elämänpolkuani. Miten joskus sydämen opasviitat kadottavat selkeyden ja taas toisinaan hohtavat kuin heijastettuina. Yhteys rukoukseen? Ainakin Raamatussa luvataan, että "Minä johdatan niitä, jotka kulkevat rukoillen" - lause, jonka valitsimme parisuhteemme teemalauseeksi kihloihin mennessämme.

Ystävät, levähdetään vähän! Annetaan tilaa sinisille ajatuksille, jollekin, mitä ei ole ohjastettu etukäteen, jonka voi vain vastaanottaa sellaisena kuin se on syntyäkseen. Levon ihmeestä käsin!