Kutsun saatuani huomasin, että se alkoi kantaa sismmässäni tehtäviä valintoja. Jotain hyvin samanlaista prosessia lähti sydämessäni liikkeelle, mitä olin käynyt läpi vuonna 1991, jolloin Jumala oli asettanut minut Rauhan Majatalon vision kantajaksi.
Aloin tehdä valintoja, jotka valmistivat sydäntäni uuteen. Otin yhteyttä joihinkin luotettavina pitämiini henkilöihin ja kerrroin sisimmässäni olevasta uudesta kutsusta. Kyselin, tietäisikö joku jatkajaa Rauhan Majatalolle, henkilöä tai pariskuntaa, jolle Jumala olisi antanut kannettavaksi näyn tämän tyyppisestä toiminnasta. Tai ainakin halukkuudesta osavastuun kantajaksi.
En löytänyt ketään. Päätin jatkaa rukousta asian puolesta. Rauha tuli sisimpääni. Tietoisuus siitä, että jossakin valmistellaan sydäntä, sydämiä astumaan tähän palvelutehtävään sitten, kun se on käytännössä ajankohtaista.
Sydämessäni aloin systemaattisesti tekemään luopumistyötä. Katselin rakentamiamme taloja, istutuksia, muodon saanutta visiota. Mietin erilaisia kursseja ja koulutuksia. Kävin läpi joko yhteistyön tai palvelutehtävän kautta rakkaaksi tulleita ihmisiä. Pala palalta sydämeni irrotettiin ihmisistä ja asioista, tavaroista ja tehtävistä.
Olin valinnut muutoksen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti